Omia tuntoja

Rakennan itseni uudelleen. Katson vaatteet, leikkaan hiukset. Pyyhin vanhan, karsin pahan. Kun kaikki on nähty, on tärkeää katsoa mennyttä uusin silmin. Se on, mikä pysyy. Pois ei pääse kukaan oman toivonsa  ruusutarhasta.

Ystäväni arvostaa merkkivaatteita. Kauniita ja kalliita, aina tyylikkäitä. Hänellä on maku. Pidin sitä pitkään pinnallisuutena, muodin mukaan juoksemisena. Monen vaiheen jälkeen ymmärsin. Estetiikan etsinnällä on monia muotoja, jo lapsuudesta saatuja. Tärkein on kuitenkin tämä: Se on yksi tapa selvitä elämässä. Medium is the Message. Kaikki eivät synny kultalusikka suussa. Olen ymmärryksessä hidas.  Pyydän anteeksi.

Metsästä hän soittaa. Asiaa ei, mutta yhteys. Pimeässä salissa  käsi etsii toisen. Älä enää kuvaa,  johan tässä väsyy. Nämä ovat äidin lautaset. Katsotaan, mitään en lupaa. Mutta sitten, kun. Asiaa on, yhteys puuttuu. Muisto pysyy, tuttuus säilyy, ihmisen kulkea  polkuaan yksin.